Rakenneultra

Tätä päivää on odotettu kuin kuuta nousevaa viimeiset pari kuukautta. Tänään oli nimittäin rakenneultra. Menimme sinne olosuhteiden pakosta koko perhe. Esko oli ihan ihmeissään, että mitä tässä oikein tapahtuu ja katseli ensimmäisen 10 minuuttia tapahtumaa Armaksen sylissä. Sen jälkeen pikkumiehen kärsivällisyys loppui ja olisi pitänyt olla jotain toimintaa. Onneksi Armas keksi taikoa kännykästä angry birds pelin ja loppuaikakin meni ilman suurempia kiukutteluita.

Ultraamassa oli lääkärin lisäksi omasta terveyskeskuksesta tuttu terveydenhoitaja. Hän kuulemma opiskelee noita ultrauksia. Terkkari ultrasi ja lääkäri seurasi koko ajan vierestä ja neuvoi ja opasti terkkaa. Ihan hauskaa sinänsä, että sai itsekin kuulla paljon asiaa siinä samalla, vaikka välillä tulikin ihan ulkopuolinen olo. Asioita, kun ei varsinaisesti minulle esitelty ollenkaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tokihan ne siitä ruudulta hyvin näin ja pystyin seuraamaan tutkimusta koko ajan hyvin. Terveydenhoitajalla oli vaikeuksia joidenkin rakenteiden tutkimisessa ja aikaa olikin varattu käyntiä varten 45 minuuttia. Lopuksi sitten vielä lääkäri itse ultrasi ja tarkisti kaiken ja kertoi siinä sitten minullekin tarkemmin, mitä missäkin on. Kaikki näytti olevan kunnossa. Sydän pumppasi reippaasti ja siitä löytyi neljä kammiota ja aortta näkyi myös hyvin. Virtsarakko ja munuaiset olivat myös kunnossa. Napanuorakin löytyi ja istukan paikka oli etuseinässä, kuten aikaisemmin jo oli todettu. Kasvojen piirteitä ei kovin hyvin saatu näkymään, kun pikkukaverilla oli koko ajan kädet edessä. Jostain rakosesta lääkäri kuitenkin sai suun näkymään ja ihana pikku suu olikin, ei huulihalkiota. Painoarvio tällä hetkellä 387g ja viikkoja siis nyt 21+3

Lopuksi lääkäri vielä kysyi, onko meillä jotain kysyttävää. Siinä vaiheessa sitten kysyin, että onko se tyyppi vilauttanut jalkoväliään, että sukupuoli olisi kiva saada tietää. Lääkäri ei ollut tutkinut "salaa" asiaa ja rupesi sitten sitä selvittämään. Tyyppi tosiaan oli masussa tällä hetkellä perätilassa ja istui niin tiiviisti jalat ristissä, että sukupuolen selvittäminen jäi aikalailla arvailujen varaan. Kovasti sitä siinä koitettiin saada selville ja jossain vaiheessa lääkäri sitten sanoi, että kyllä tästä vähän semmoinen prinsessa vaikutelma tulee, mutta varmaksi ei uskalla luvata. Sen verran oli siinä ne jalat edessä ja napanuorakin siinä vielä pyöri haitolla.

Kyllä mä silti olen samoilla linjoilla näiden tuntojeni kanssa ja uskon, ettei lääkäri olisi ihan puskista kuitenkaan mitään arvausta heittänyt kehiin. Toki kaikki on mahdollista ja selviää vasta synnytyksessä. Pari pientä tyttöväristä potkupukua piti kuitenkin fb.kirpparilta heti ostaa, mutta ne mekot taidan jättää suosiolla vielä ostamatta. Armaksen kanssa oli kyllä puhetta, että voitaisiin käydä vielä yksityisellä ultrassa muutaman viikon päästä. Josko se sukupuoli varmistuisi vähän varmemmaksi siellä. 3d tai 4d ultraan ei kuitenkaan raaskita mennä, on ne niin kalliita kuitenkin. Ja kun kaikki rakenteet olivat kuitenkin kunnossa niin ei pelkän sukupuolen takia haluta montaa sataa maksaa.

Mutta mutta... näyttää kuitenkin siltä, että eilen tekemäni leikkimieliset testit tiesivät jotain :)