Neuvolakuulumisia rv 38+0 ja rv 38+6

Voi että... olen kokonaan unohtanut kirjoitella viime viikon neuvolakuulumiset ja tänään oli jo taas uusi neuvolakäynti. Nyt tulee sitten neukkupostausta molemmista kerroista.

Viime viikolla mulla oli neuvola perjantaina tasan rv 38+0. Oli edelleen se sama sijainen, joka aikaisemmillakin käynneillä on ollut. Verenpaineet oli hyvät, mutta taas oli pissassa proteiinit plussalla. Sain verenpaine mittarin ja pissatikkuja mukaani, että voin kotona seurata tilannetta. Sterptokokki näyte otettiin myös silloin. Vauva oli raivotarjonnassa ja sykkeet oli hyvät ja napakat +155.
Terveydenhoitaja huolehti, että pitää tosi herkästi mennä (taas) käymään synnärillä, mikäli proteiinia olisi pissassa kotonakin tai jotain muuta muutosta omassa olossa tapahtuisi. Ihmetteli myös suuresti sitä, ettei ne ota mua siellä tosissaan, kun kuulemma ihan selkeät myrkytysoireet on.

Kotona sitten mittailin verenpainetta, joka oli ihan normaali ja hyvä, sekä tikuttelin pissaa. Iltapäivällä pissassa oli proteiinit meidän tulkinnan mukaan kahdella plussalla. Niinpä soittoa synnärille ja käsky kävi tulemaan sinne näytille. Ja niin sitä taas mentiin. Tällä kertaa mies pääsi mukaan :)

Synnärillä oli vähän ruuhkaa ja jouduimme melkein puolituntia odottelemaan käyrille pääsyä. Sitten otettiin puolentunnin käyrä ja kaikki oli ihan kunnossa. Hienosti sydänäänissä oli nousuja ja laskuja ja vauva intoutui siinä jumppaamaankin oikein kunnolla. Sitten pääsin vielä lääkärin tarkistukseen. Onneksi tällä kertaa oli eri lääkäri, mitä aiemmilla käynneillä. Vauvaa ultrattiin ja tarkistettiin istukka, lapsiveden määrä ja napavirtaukset. Kaikki oli juuri kuten pitääkin, ei mitään häikkää missään. Sain myös painoarvion vauvasta, 3200g. Ihan semmoinen keskikäyrän tyyppi :)

Mennäänpä sitten tämän päivän neuvolakuulumisiin. Nyt siis rv 38+6 ja tällä kertaa tuo sijainen oli jäänyt lomalle ja pääsin neuvolan vakioterkkarin luokse. Vieläkään ei ollut kuitenkaan se oma terkkari. Käynti oli aika nopea ja mitään ihmeitä siellä ei ilmennyt. Streptokokki näyte jouduttiin ottamaan uudestaan, koska edellisellä kerralla otettu näyte ei ollut ehtinyt ajoissa labraan ja oli mennyt vanhaksi. Samalla kuunneltiin sydänääniä ja mitattiin sf mitta. Sf oli sama kuin viimeksikin 33cm. Keskikäyrän tuntumassa mennään. Maha ei ole käytännössä kasvanut ollenkaan sitten 35 viikon. Sykkeet olivat myös oikein hyvät. Vauva edelleen raivotarjonnassa, pää kuulemma alhaalla ja pikkuisen heiluu vielä.

Verenpaineet oli taas oikein hyvät 111/73. Pissa oli puhdas! (wautsi) Mitäs muuta... No tämä terkkari oli oman terveydenhoitajan kanssa samaa mieltä, että en tarvitse sitä loppuraskauden lääkärikäyntiä, koska olenhan ravannut viime aikoina ihan riittämiin lääkärissä. Niinpä ensi viikon aika vaihdettiin normaaliin käyntiin neuvolassa ja se on sitten oman terveydenhoitajani luokse. Olikohan muuta... eipä siinä tainnut olla.

Helteiset kuulumiset rv 37+6

Huh huh hellettä! Aivan liian kuuma tehdäkseen yhtään mitään. Aika meinaa käydä vähän pitkäksi, kun ulos ei yksinkertaisesti kykene näillä ilmoilla menemään ja sisälläkään ei pysty mitään muuta tekemään, kun lojumaan sohvalla tuulettimen vieressä. Ja silti hiki vaan valuu virtanaan. Yöt ihan tuskaa, kun on niin järkyttävän kuuma. Onneksi pikkuisen keksittiin helpotusta, kun hoksattiin laittaa liesituuletin yöksi päälle. Makkarista ikkuna auki ja ovi raolleen, niin liesituuletin imee ulkoa viileämpää ilmaa sisälle. Onneksi ensi viikoksi lupailee jo pikkaisen viileämpiä ilmoja.

Näköhäiriöitä on edelleen ja välillä päätäkin jomottelee. Pistän helteiden piikkiin. Huomenna on taas neuvola, niin sielläpä sitten selviää onko paineet pysyneet edelleen hyvänä ja mitä pissatikku näyttää. Helteistä huolimatta sain vihdoin järjesteltyä vauvan vaatteille tilan vaatehuoneeseen ja sain jopa ne vaatteetkin sinne. Pakko se oli tehdä, vaikka meillä on tässä tulossa elokuussa vielä muuttokin. Sitä, kun ei koskaan tiedä, milloin tämä beibe mahtaa itsensä ulkoistaa.

Ulkoistuksesta puheenollen... olen aloittanut hienovaraisen pihalle savustuksen. Joka ilta hieron nännejä ja välillä se aiheuttaakin muutaman kohtuu mojovan supistuksen. Leikkö sitten itse supistukset aiheuttaneet kuitenkaan kohdunsuulla yhtään mitään. Aion kuitenkin jatkaa tuota nännihierontaa synnytykseen saakka. Harjoitussupparit on loppuneet kokonaan jo jokunen viikko sitten. Nyt tällä viikolla on muutamana päivänä tuntunut ihan pientä menkkajomotusta alamahalla hyvin satunnaisesti. Niistäkin pienistä tuntemuksista sitä aina vähän innostuu ja kuvittelee, josko tämä ei vaikka meniskään yliaikaiseksi, ainakaan kovin paljoa. Minä olisin ihan valmis lähtemään synnärille, vaikka tältä istumalta.

Nyt lisää viilennystä kehiin ja tuuletinta isommalle. Esko päikkäreillä ja on äidin lepohetken aika.

Tähtiä ja valopalloja

Tällä viikolla onkin ollut vähän härdelliä päällä. Mulla alkoi tiistai aamuna näkymään silmissä tähtiä ja valopalloja. Muuten olo oli ihan hyvä, paitsi ihan jäätävä väsymys oli päällä koko päivän. Näköhäiriöitä näkyi koko päivän ja iltapäivällä sit soittelin neuvolaan, että pitäiskö niistä huolestua. Neuvolasta suositeltiin synnärillä käyntiä.

Hälyytin sit Armaan töistä kotiin hoitamaan Eskoa ja lähdin yksin käymään synnärillä. Pääsin siellä heti käyrille makoilemaan ja verenpaineet mitattiin ja pissa tarkistettiin. Verenpaine oli ihan hyvä 120/86. Alapaine ehkä aavituksen mun normaaliin verrattuna koholla, mutta kätilön mielestä se johtui vain korkeahkosta pulssista. Pissakin oli täysin puhdas ja vauvan sydänkäyrä todella hyvä. Pikkuinen olikin oikein virkeänä ja liikuskeli ahkerasti mahassa koko ajan.

Pääsin sitten vielä lääkärin tarkistukseen. Lääkäri teki joitain neurologisia testejä, kuten silmät kiinni seisomista, sormi nenän päähän yms. Onnistuin kaikissa ihan normaalisti. Pientä takaraivon jomottelua alkoi ilmetä synnärillä ollessa ja mainitsin toki siitäkin lääkärille. Vauvaa ultrattiin ja kaikki oli ihan kunnossa. Napavirtaukset ja istukka olivat ihan normaalit ja vauva edelleen hyvin liikkuvainen ja virkeä. Lääkäri sitten vielä puhelimitse konsultoi neurologia ja tulivat yhdessä siihen tulokseen, että oireet viittaisivat mahdollisesti migreeniin.

Itse olin kyllä hieman eri mieltä asiasta. Mulla on ollut migreeniä vuosikaudet ja aina sen oireet ovat olleet samanlaiset. Migreeni on alkanut silmien takaa alkavalla jomotuksella ja siihen ei koskaan ole liittynyt minkäänlaisia näköhäiriöitä eikä huonoa oloa. Nyt oireina oli vain takaraivossa lievä jomotus ja näköhäiriöt. Koska kaikki oli kuitenkin muuten kunnossa, sain lähteä kotiin.

Lääkäri neuvoi seuraamaan tilannetta ja tulemaan herkästi takaisin, mikäli ei menisi ohi. Samaan hengenvetoon lääkäri kuitenkin sanoi, että migreeni saattaa kestää pari-kolme päivää.

Noh... eilen aamulla heräsin 9 aikaan Eskon kanssa ja samantien, kun sain silmät auki, alkoi vilinä silmissä. Se ei siis ollut mennyt ohi. Nousin normaalisti ylös ja olo meinasi olla heti aamusta melko hutera ja heikko. Arvelin aamupalan auttavan siihen, mutta ei se merkittävästi oloa parantanut. Näköhäiröitäkin oli koko ajan ja olo oli muutenkin hieman huono. Soitin synnärille ja kerroin tilanteen ja sen, että olin edellisenä päivänä käynyt siellä. Kätilö kehoitti tulemaan heti takaisin.

Kamala säätö ja värkkäys, kun enhän minä nyt noin vain voinut minnekään lähteä. Esko oli kanssani kotona, eikä minulla ollut autoakaan. Lopulta sain Eskon kaverilleni hoitoon, samaan paikkaan, missä Esko oli koko kevään hoidossa. Saatoin siis ihan huoletta jättää Eskon sinne. Mies tuli töistä pikahälytyksellä hakemaan minua kaupunkiin ja vei minut synnärille. Itse hän ei pystynyt kesken työpäivän sinne jäämään ja kaikenlisäksi meillä oli talon suunnittelupalaverikin iltapäiväksi sovittuna.

Minä menin synnärille ja Armas lähti töihin. Synnärillä oli pikkuisen ruuhkaa ja jouduin jonkun aikaa odottelemaan aulassa. Sitten pääsin taas käyrään makoilemaan. Puolisen tuntia makoilin siinä ja samalla mitattiin taas verenpainetta ja kätilö mittaisi kuumeenkin. Verenpaine oli jälleen ihan normaali 104/76. Kuumettakaan ei ollut. Sitten pääsin pois käyrältä ja odottelemaan lääkäriin pääsyä.

Lääkäri oli tällä kerralla eri, mitä edellisenä päivänä. Hän teki myös jotain neurologisia testejä, joiden suorittamisessa ei ollut mitään ongelmaa. Hän oli sitä mieltä, että kyseessä saattaisi olla ihan silmistä johtuva vaiva. Kuulemma on todella yleistä, että jossain vaiheessa elämää silmän lasiaisen irtouma aiheuttaa näköhäiriöitä. Lääkäri konsultoi silmälääkäriä ja tulivat siihen tulokseen, että minun olisi viisainta käydä silmäpolilla tarkistuksessa. Ennen sinne menoa kätilö kävi vielä ottamassa varuiksi verikokeet toksemian varalta. Silmäpolilla käynnin jälkeen saisin kuulemma lähteä kotiin ja verikokeista soitettaisiin minulle, jos niissä olisi jotain häikkää.

Silmäpolilla jouduinkin sitten odottelemaan melkein tunnin ennen kuin pääsin tarkistukseen. Ensin hoitaja teki perus näön tarkastuksen ja mittasi silmänpaineet. Sen jälkeen pääsin lääkärin luokse. Hän tarkasteli silmiä ja sitten laitettiin mustuaista laajentavia tippoja. Niiden piti antaa vaikuttaa 20 minuuttia. Kävin sillä välin hakemassa kanttiinista leipää ja kylmää kahvijuomaa ja menin takaisin polille odottelemaan omaa vuoroani. Ei tarvinnut kauaa odottaa ja pääsin takaisin lääkärin tarkastukseen. Silmät tutkittiin huolella ja laitettiin puuduttavia tippojakin, että saatiin kunnolla katsottua kaikki. Lasiaisen irtoumaa oli todellakin havaittavissa molemmissa silmissä ja lääkäri arveli oireiden johtuvan siitä. Kuulemma täysin vaaratonta ja menisi jossain vaiheessa ohi. Näköhäiriöt eivät kait koskaan tule kokonaan loppumaan, mutta aivot ja silmät tottuvat niihin ja ne vähenevät kuitenkin, kun lasiainen on kokonaan irronnut. Tämä vaiva kuulemma tulee lähes kaikille ihmisille.

Itseäni kyllä edelleen epäilyttää moinen diagnoosi. Tai siis toki uskon siihen lasiaise irtoumaan ja on minulla näköhäiriöitä ollut satunnaisesti ennenkin, mutta jotenkin nyt on sellainen tutina, että mahtaiskohan kuitenkaan tällä kerralla johtua kokonaan siitä. Seuraillaan nyt kuitenkin tilannetta ja muutenkin minun pitää olla herkästi kuulolla oireiden kanssa. Täytyy mennä heti takaisin synnärille, jos ilmenee päänsärkyä tai verenpaineen nousua. Huomenna on neuvola ja aion kysyä sieltä lainaan verenpainemittaria, että voin kotona paineita mittailla varmuuden vuoksi. Neuvolassa katsotaan sitten pissakin uudemman kerran ja varmaan saan kotiin liuskatestejä, että voin itse katsoa proteiinit.

Semmoinen viikko täällä on ollut. Huomenna tulee 37+0 täyteen ja vauveli on täysaikainen. :) Saisi alkaa jo syntymään, en malta enään odottaa. Toisaalta meillä ei vieläkään ole mitään laitettu valmiiksi. Armaksen kanssa kyllä sovittiin, että nyt aletaan laittamaan kaikki valmiiksi, kun ei tästä tilanteesta voi koskaan tietää, milloin se syntymä on käsillä. Viikonloppuna siis luvassa pinnasängyn kasausta ja petausta ja pikkuvaatteiden järjestelyä vaatehuoneeseen.

Neuvola rv 35+0

Perjantaina oli neuvola käynti. Oma terkkarini oli jäänyt lomalle ja vastassa oli ihan outo täti. Eipä se minua haitannut. Kuulumisia kyseltiin ja juteltiin. Sain tunnukset sähköiseen neuvolapalveluun, jossa pitäisi käydä täyttämässä esitietolomake synnytystä varten.
Sitten tehtiin perus tutkimukset. Verenpaine oli hyvä edelleen. Paino oli nyt tippunut 400g edelliseen käyntiin verrattuna. Terkkari oli heti huolissaan, että olenko laihtunut. Selitin sitten, että viimeksi punnittiin raskaat farkut jalassa ja niiden painoa ei otettu huomioon ollenkaan punnituksessa. Nyt oli ehkä realistisempi tuo tulos. Hemoglobiini mitattiin myös ja taas se oli romahtanut, vain 103! Käski syödä rautaa, joten ferronolit kehiin. (mistä tulikin mieleen, että enpäs ole parin päivään muistanut... ups) Pissassa oli proteiinit yhdellä plussalla samoin leukkarit. Sain lähetteen labraan ja tänään sit isäntä kiikutti näytteen sinne aamulla. Pitäisi käydä tarkistamassa tulos omahoitopalvelusta.
Lopuksi kuunneltiin sydänääniä ja hyvin ne taas sieltä kuului. Syke +150. Vauva raivotarjonnassa ja kuulemma selkä oli silloin minun vasemmassa kyljessä ja jalat oikealla.
Seuraava käynti onkin sitten ensi viikon perjantaina ja silloin on vielä tämä sama sijainen, jonka luokse menen. Sijainen oli myös sitä mieltä, että varaa minulle loppuraskauden lääkärikäynnin. Mikäpä siinä, ei kait se pahaksikaan ole lääkärillä käydä.

Liikelaskentaa ja pientä huolta

Eilen tuli käytyä synnärillä mutka kääntymässä liikkeiden vähyyden vuoksi. Olin havainnut jo muutama päivä sitten, ettei vauva liikuskele niin aktiivisesti, mitä aikaisemmin. Aluksi en jaksanut huolestua asiasta, mutta kun meni 3-4 päivää samalla hiljaisella tahdilla, alkoi pieni huoli painaa mieltä. Eilen sitten tein liikelaskentaa useammankin kerran päivän aikana, enkä saanut kertaakaan liikkeitä niin paljoa, mitä ohjeissa sanotaan. Sehän on yleensä niin, että 10 liikettä tunnissa pitäisi tuntua. No ei tuntunut, ei lähellekään. Nousin välillä ylös ja join makeaa mehua ja liikuskelin muutenkin, että saisin vauvaan liikettä. Eipä sekään juuri tehonnut. Tunsin kyllä, että vauva liikkuu, mutta liikkeet olivat vaisuja ja vähäisiä.

Iltapäivällä soitin sitten synnärille ja kyselin lisää ohjeita ja neuvoja. Siellä sanottiin, että on hyvä tulla käymään käyrillä tarkistuksessa, mikäli asia kovasti huolettaa. Illalla sitten päätettiin miehen kanssa lähteä käymään ja Esko pääsi mummun hoiviin siksi aikaa. Synnärillä oli vastassa oikein mukava ja empaattinen kätilö. Pääsin heti hoitohuoneeseen käyrille makoilemaan. Käyrille piirtyi oikein hieno sydänkäyrä ja sykkeet vaihtelivat 120-160 välillä. Liikkeitä ei sen sijaan tuntunut kunnolla ollenkaan. Yhden pienen tönäisyn tunsin. Kätilökin oli toki kanssani samaa mieltä, että enemmän pitäisi tuntua.

Käyrän ottamisen jälkeen pääsin sitten lääkärin tarkastukseen. Lääkärikin oli tosi mukava ja niin sympaattisen oloinen. Hän sanoi tarkistavansa kohdunsuun tilanteen. Olin sitä hieman "pelännyt" etukäteen, koska alapääni on ollut aika hellänä viimeaikoina. Mainitsin asiasta lääkärille ja hän lupasi olla varovainen. No jaa, mene ja tiedä sitten siitä varovaisuudesta. Kyllähän hän pikkuisen joutui kaivelemaan syvemmältä, että sai kunnolla tunnusteltua paikat. Kanavaa oli hyvin jäljellä ja kuulemma napakka on. Ei siis ilmeisesti olekaan tapahtunut mitään kypsymistä, mistä neuvolalääkärit ovat puhuneet. Hyvä niin, ei sitä vielä tässä vaiheessa tarvitsekaan olla. Uskaltaapahan enempi touhuilla, vaikka vähän supistaakin.

Lopuksi lääkäri vielä ultrasi vauvan. Liikkeitä näkyi ultrassa ihan hyvin ja muutama tuntuikin. Jännä vaan, miten ei lähellekään kaikki liikkeet tuntuneet ollenkaan, vaikka vauva selvästi liikkuikin hyvin. Lääkäri tarkisti myös lapsiveden määrän, joka oli ihan normaali. Napavirtaukset katsottiin myös ja nekin olivat ihan kunnossa. Kaikki oli siis onneksi hyvin. Vauvan kokoarvio oli 2500g ja kuulemma ihan keskikäyrän tuntumassa kasvaa ja vastaa täysin viikkoja. Viikkoja siis eilen 34+3.

Tänään vauva onkin sitten myllännyt senkin edestä. Yölläkin oli semmoinen ralli päällä, etten meinannut saada unta ollenkaan. Ihanahan se on muutaman hiljaisemman päivän jälkeen tuntea taas kunnolla liikettä <3