Niin se vaan lomaviikko alkaa olla lopuillaan ja taas päästään uuteen raskausviikkoon. Loma meni sitten todellakin aikalailla ja kokonaan flunssan kourissa. Mulle jysähti oikein kunnon nuha päälle ja pari päivää meni ihan täysin aivastellessa ja niistäessä. Siihen päälle vielä Esko raukalle nousi maanantain ja tiistain välisenä yönä korkea kuume ja aamuyö menikin sitten koko porukalta enemmän ja vähemmän valvoessa. Aamulla käytiin pienen kuumepotilaan kanssa lääkärissä, mutta mitään varsinaista syytä kuumeelle ei löytynyt. Onneksi ei ollut influenssaa eikä korvissakaan näkynyt yhtään mitään. Tuo tiistai meni vielä Eskolla aika lailla horteessa, lääkkeen ansiosta jaksoi pari tuntia touhuilla, kunnes hyytyi taas iltaa kohti ihan täysin ja kuume huiteli liki 40 asteessa. Esko kuitenkin nukkui lääkityksen turvin seuraavana yönä 12 tuntia heräämättä kertaakaan ja seuraavana päivänä kuumetta ei enään ollut koko päivänä yli 38 astetta. Mikähän ihme tauti se tuommoinen oli... ? Olen tässä vähän odotellut kunnon flunssaa hänellekin, mutta toistaiseksi on ollut täysin oireeton. Ja tietenkin nyt, kun tämän tänne kirjoitan, niin ens yönä varmasti pamahtaa nuha päälle ja kylkiäisiksi korvatulehdus.
Mulla alkaa olemaan jo onneksi parempi olo. Eilen ja tänään ei enään ole tarvinnut ihan koko aikaa niistää ja aivastella ja henki kulkee kohtuu hyvin. Armas selvisi myös aika vähällä ja hänellä alkaa olemaan jo ihan normaali olo. Aikalailla luonnonmukaisella lääkityksellä tästä selvittiin. Käytössä on ollut mustaherukkamehu, hunajavesi, c-vitamiinit ja d-vitamiinia tupla annostuksella. Niin ja järjetön pinkka nenäliinoja!
Mahassa on alkanut tuntua liikehdintää enenevissä määrin. On se vaa niin ihanaa ja eipähän tartte olla koko ajan huolissaan, onko siellä kaikki kunnossa. Kyllähän se liikkeiden tunteminen jonkinlaista huojennusta tuo. Mitään kovia potkuja ei vielä tunnu, mutta semmoista myörintää ja pieniä tökkäisyjä. Eniten tuota liikehdintää tuntuu iltaisin, kun olen mennyt sänkyyn ja rauhoittunut sinne. Aikaisemmin yritin kuulostella liikkeitä makaamalla selällään, mutta nyt olen huomannut, että parhaiten ne tuntuu kyljellään ollessa. Tunnen kyllä tässä sohvalla istuessani liikkeitä pitkin päivää. Oikein odotan sitä aikaa, kun potkut alkavat kunnolla tuntua ja näkyä myös päälle päinkin. Toisaalta jossain vaiheessa kyllä varmasti tulee sekin aika, kun toivoisi minityypin rauhoittuvan edes hetkeksi. Eskolla ainakin oli tapana innostua jumppaamaan aamuyöllä, kun olin käynyt vessassa ja se jumppa saattoi kestää liki tunninkin kerrallaan. Että hyvästi hyvät yöunet... Jospa tämä kakkonen olisi yöaikaan hieman rauhallisempi eläjä.
Nyt katkesi ajatus. Kirjoittelemisiin joku toinen kerta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina :)