Kuten otsikkokin kertoo, olemme saavuttaneet puolivälin etapin. Ihan huisia!!! Aika on mennyt todella nopeasti, mutta toisaalta myös hitaasti. Nopeasti siinä mielessä, että vastahan minä olin siellä lapsettomuuspolilla inseminaatiossa olin ja odottelin piinaavat kaksi viikkoa testin tekemistä. Toisaalta hitaasti, kun ajattelee, että vielä toinen samanmoinen olisi edessä ja tämä olotila tulee muuttumaan vaan koko ajan tukalammaksi. Tämä vauva on nyt jo niin iso osa arkea, että asian konkretisoitumisen odottaminen tuntuu todella pitkältä ajalta. Vaikka taas toisaalta tiedän, että se elokuu on käsillä nopeammin kuin ehtii huomatakkaan. Koska muka kesä olisi mennyt hitaasti? Ei koskaan. Aina se kuluu ihan liian äkkiä ohi.
Musta tuntuu jo nyt tämä masu kamalan isolta ja hankalalta. Mihinhän tämän kanssa vielä joutuukaan. Toisaalta ei tämä nyt muutamaan viikkoon ole varmankaan kasvanut juuri yhtään. Maha pullahti esille jo tosi aikaisessa vaiheessa ja erottuu siis nytkin oikein selvästi, mutta kasvu on kyllä tasoittunut. Kohdunpohjan korkeutta ei ole neuvolassa vielä mitattu, mutta varmaan reilun kahden viikon päästä jo mitataan. Esikoista odottaessa se mitattiin eka kerran just tässä viikolla 20 ja silloin sf-mitta oli 18cm. Veikkaisin, että aikalailla samoissa mennään nytkin. Keskiviikkona neuvolassa terveydenhoitaja tunnusteli kohtua ja sanoi kohdunpohjan olevan vähän navan alapuolella. Itse kuvittelin, että kohtu olisi jo isompi. Varsinkin, kun tämä masu on niin ison oloinen jo.
Reilun viikon päästä on rakenneultra ja sitä odotellaan todella kuumeisesti. Toivottavasti pikkuisella on kaikki hyvin. Olisi myös huippua saada tietää sukupuoli, osaisi jotenkin varautua ennakkoon siihen, mitä on tulossa. Ainakin esikoisen kohdalla sukupuolen paljastuminen toi raskautta konkreettisemmaksi ja oli helpompi ostella vauvalle kaikkea, kun tiesi vähän, ostaako sinistä vai pinkkiä. Nyt tietysti on se, että esikoiselta on paljon tavaroita ja vaatteita tallessa tälle seuraavalle, niin ei tarvitse hankintoja juurikaan tehdä. Aivan pienimpiä vaatteita olen antanut kavereilleni, kun meillä on niin vähän säilytystiloja. Ei vaan ole pystynyt ihan kaikkea varastoimaan. Ja nytkin aion laittaa lisää vaatteita myyntiin, siis sellaisia, jotka ei sitten olleetkaan niin kivoja ja jotka jäivät esikoisellakin vähälle käytölle. Tuskin niitä tulee tämän toisenkaan kohdalla pidettyä. Ja jos nyt olisikin tyttö tulossa niin kaikista poikamaisimmat vaatteet joutavat kanssa myyntiin. Lajittelua on siis luvassa. Joskin olen sitä jo aloitellut tuon vaatehuoneen siivoamisen yhteydessä.
Semmoisia tunnelmia täällä puolivälin tienoilla :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina :)